Suomalaiset olutblogit – hyvää olutta grillaukseen!

Kauhukeittiön omat olutarviot, kuten myös viiniarviot vuosien varrelta ovat käytännössä keskittyneet kulutukseen, vaikka todella hyviä on ihan maistelumielessäkin kokeiltu. Olen suuri oluen ystävä, mutta ihmisluonteeltani täysin kärsimätön, jotta pystyisin edes hetkeksi keskittymään ja maistellen arvioimaan oluita. Asiaan uppoutuminen ja omistautuminen ja ennen kaikkea asioiden opettelu – täysin myrkkyä mulle. Suurin syy tähän lienee juuri se, ettei homma ole missään nimessä helppoa. Olen aina ihmetellyt ihmisten taitoa maistaa ja tunnistaa eri rypälajikkeita tai oluista puhuttaessa valmistustavoista ja muusta. Kyllähän sitä nyt eri olutlajeja tunnistaa, tai joku lempirypäle nyt vaan maistuu itselle parhaalta. Mutta, että joku hanskaa nämä aivan toisella tasolla. Käsittämätön taito, joka varmaan tulee puhtaasti oppimalla, keskittymällä ja uppoutumalla asiaan.

Kauhukeittiö on yksinkertaisuuden multihuipentuma – haluamme tekemisen olevan mahdollisimman yksinkertaista. Mahdollisimman suoraviivaista ja nopeasti omaksuttavaa. Keep it simple and stupit -toimii täydelliesesti grillaamiseen. Tästä syystä luovutamme olutarviot ammattilaisten käsiin ja keskitymme itse kulutukseen – toki vastuullisesti, kuten aina. Kokoamme tälle sivulle suomalaisia olutblogeja. Olutblogit tarjoaa paljon tietoa erilaisista oluista ja on yksi erittäin hyvä tie huikeisiin löytöihin! Mikäli listauksesta puuttuu mielestäsi joku ylivertaisen pärisevä olutblogi, ilmoittelethan ja lisätään listaan. Ehkä saamme jossakin vaiheessa listaukseen myös grilliruoalle parhaiten toimivia oluita, joten laittakaahan palautelaatikko paukkumaan! Happy barbecue – don’t forget the beverages!

DevilChef Uncut Reblog – Kossuvissy ilman vissyä

Tämä oli aikoinaan sen verran hullu projekti, joka varmasti ansaitsee paikkansa verkon coctailsekoitusten joukossa. Nyt kun Kauhukeittiön Pimeä puoli on virallisesti kuopattu, re-postataan sieltä muutamia juttuja täysin alkuperäisessä muodossaan. Suurin osa Kauhukeittiön Pimeän puolen kirjoituksista ei välttämättä kestä päivän valoja, joten tästä eteenpäin jatkat täysin omalla vastuulla. Osa näistä sopisi varmasti joutua jo unholaan, mutta muutamat klassikot setit toimivat edelleen. Kossuvissy ilman vissyä julkaistiin DevilChef -blogissa 30.7.2010.

Hapotettua kossua

• 1l Koskenkorva viinaa
• Soda Stream -limsakone
• 1 lime

Olin muuten aika kateellinen muutamalle kaverille 80 -luvun lopussa heidän limsakoneista. Coca Cola pulloihin vaan vettä, johonkin ihme härveliin kiinni ja lopuksi pumppupullosta esanssia mukaan – limpsaa kotona! En ainakaan itse törmännyt näihin pahemmin tässä välissä, kunnes näin yhden Facebook -keskustelupohdinnan, miten Kossun hapotus onnistuisi. Pitihän se sitten testata eli soitto hovihankkijalle ja vastoin kaikkia odotuksia Helvetinköökistä löytyy hapotuskone, Sodastreamin juppiversio. Pieniä ennakkoluuloja on aikaisemmin ollut tät härveliä kohtaan, mutta ei enää. Kukapa ei ole joskus pitänyt kemuja ja kaapit on täynnä blandista. Pieneen tilaan menevät esanssit ja pöydällä tyylikkäänä nököttävä hapotushärveli on kaikkea muuta. Jos aikaisemmin ostit pullon tonicia, ginger alea, vissyä yms. piti ne yleensä käyttää suht nopeasti avaamisen jälkeen. Nyt teet samat setit hanavedestä. Varsinkin ginger ale – juottoviski limellä on yksi parhaista. Cola nyt ei ole lähelläkään alkuperäistä sihijuomaa, mutta uppoaa pahemman puutteessa. Kokonaisuudessa loistava vehe!

Takaisin siihen kossuun. Kaada hapotuspulloon kossua. Pullo kiinni koneeseen ja hapota. Kaada lasiin kuplivan sihisevää kossua ja koristele limen viipaleella. Maistuu  pommin varmasti pelkälle kossulle. Kossu iskee koivuhalon tavoin, tosin happojen kera uppoaa normaalia sutjakammin. Puristin puolessa välissä lasiin loput limen mehut ja rock & roll! Aika tiukkaa settiä, mutta toimii. Veteen verrattuna hapotus kesti hieman kauemmin, mutta kyllä se Kossu viimein saatin kuplimaan. Pitää muuten mainita yksi tämän viikon uusi drinkkiuutuus (ainakin itselle) Kossu lämpimään veteen (4cl kossua) – skeptikoiden kannattaa kokeille. Toimii.

DevilChef Uncut Reblog – Death Burger

DevilChef Uncut Reblogit ovat täsmälleen siinä muodossa, kun niitä vuosien saatossa tehtiin. Nyt kun Kauhukeittiön Pimeä puoli on virallisesti kuopattu, re-postataan sieltä muutamia juttuja täysin alkuperäisessä muodossaan. Osa tarinoista kirvoittaa huutonauruun, toiset taas kiusalliseen myötähäpeään. Suurin osa Kauhukeittiön Pimeän puolen kirjoituksista ei välttämättä kestä enää päivän valoja, joten tästä eteenpäin jatkat täysin omalla vastuulla. Osa näistä sopisi varmasti joutua jo unholaan, mutta muutamat klassikkosetit toimivat edelleen.

Herkkä hampurilaispäivämme jäi allekirjoittaneelle mieleen ikimuistoiseksi reissuksi. Muistan, kuinka puhuimme koko kesän ajan aiheesta ja myönnän – vaikka tykkään tulisestakin ruoasta, aiheutti Death Burger jopa pieniä pelon väristyksiä. Olen muutamaan otteeseen nähnyt vierestä, kun tuo hampurilainen on selättänyt haastajansa. Olen myös nähnyt kaikki ne jälkipoltit kavereilla aiheuttaa. Ihmistyyppinä rakastan haasteita, joten tätähän lähettiin selättämään, eikä ottamaan selkään. Haastetta ennen oli toki pakko hieman treenata, jolloin hampurilaisen ketsuppi vaihtui Poppamiehen Ahjo -kastikkeeseen. Yhtenä alkusykseinä päivänä sain viestin, että tänään mennään. Toista kertaa en mene.

Death Burger julkaistiin DevilChef -blogissa 3.9.2010 ja oli kautta aikain blogin toiseksi suosituin artikkeli.

Helvetin tulinen burgeri

Aiemmin tänä keväänä sain ainutlaatuisen tilaisuuden osallistua Tampereella Roosterin ja Poppamiehen järjestämään tulisten ruokien kattaukseen, Hell´s Nightiin, jonka yksi kulmakivi on Death Burger. Viattoman näköinen purseri, josta aistit rouhean raikkaan salaatin, suussa sulavan pekonin, sekä herkullisen pihvin salsakastikkeineen. Todellisuudessa tämä veijari on Suomen tulisin ravintola-annos. Koko annoksen alle 30 minuutissa syönyt palkitaan Death Burger -paidalla, sekä nimi kaiverretaan Death Burger Hall Of Fame tauluun todistukseksi suomalaisesta sisusta, urhoollisesta, sekä hulluudesta. Huomioi, että suorituksen aikana ei tarjoilla maitotuotteita tulisuuden lieventämiseksi. Lupasin syödä burgerin vuoden 2011 puolella, mutta eihän Vorssalaisia paljoa tarvitse yllyttää. Koitokseen lähdettiin aurinkoisena iltapäivänä 1.7.2010.

Sotasuunnitelma oli valmis. Huhujen mukaan suurin osa syöntiyrityksistä on kaatunut ranskalaisiin, jotka potkivat ja lisäävät tulisuuttaa, mikäli ne popsitaan itse burgerin jälkeen. Pelimiesten elkein aloitimme ranuista. Helvetin hyvistä ranuista. Sitä vain naureskeltiin, notta onhan tämä vielä hyvää ja näin se oli. Ranut ääntä kohden ja sitten ottamaan miehestä ja naisesta mittaa – neljä DB:tä kiitos!

Ilmehän sen kertoo – hieman arveluttavaa. ”Ei se voi nyt niin tulinen olla…”. Mainittakoon vielä, että DB:n saa tilattua myös kasvisversiona ja burgeri on myös Roosterin normaalilistalla. Isoon nälkään setin voit tilata myös tuplana. Arvoitukseksi jäi, onko Duoble DB kahden paidan veto – tuskin, koska ei taida tuo pihvi itsessään olla se tulisin osuus tästä kaverista.

Jahas – ranut onnellisesti takana (edelleen helvetin hyvät ranut) ja sitten itse pääruoan kimppuun. Ensiksi DB kahteen osaan. Reipas pala haarukkaan ”Hmmm… pekonia…” Ensipuraisu – potkaisee. Potkaisee uudelleen – nousee edelleen. Vielä vaan nousee. On se tulinen – pakko myöntää.

Hikea puskee koko tiimille. Rauhallinen, herkkä kynttiläillallinen on kaukana, kun DB alkaa ottamaan otetta haastajistaan. Muistan joskus yläasteajoilta, kun hoilasimme Klamydin biisiä, jossa kertsi menee tyyliin ”Naama puutuu”. Nyt se puutui tosissaan. Puhuminen menee sössötyksen puolella, vettä menee litratolkulla ja herkullinen pieni purserin perkule muuttaa raavaat miehet tuskaisiksi pikkuleideiksi.

Burgerin syömisestä oli allekirjoittaneella nautinto kaukana – suoritus hetkellä. Burgeri selätettiin täysin asenteella. Muistan vielä keväisen Hells Nightin pohdintoja ”Ensin ranut ja sitten vaan painaa menemään – se polttaa ekalla puraisulla – sitten vaan painaa eteenpäin” DB ilman maitoa hieman alle 20 min – Job done. Oli aika puhista – tuskaa. On se tulinen. Se on oikeasti tulinen. Huhujen mukaan Death Burger sisältää Poppamiehen Manala ja Ahjo -kastikkeita. Viimeisessä Hell´s Nightissä oli tarjolla uudistettu resepti, jossa maistuu enemmän tuore chili. Hyvä näin, koska varsinkin tulisimmissa kastikkeissa chiliuutteen maku/haju puskee läpi, peittäen itse chilien maut. Mennään syömään, mikäli haastajia löytyy. Sitä ennen kannattaa kokeilla hieman omia rajoja Poppa-Markon ”varjo DB:llä”

Copycat Death Burger by Poppa-Marko

• fättii burgeripihvii ja pullat omaan makuun
• 2 rkl Poppamiehen Ahjo -kastiketta
• 2 Habaneroa
• 2 rkl Poppamiehen Savunaga -kastiketta
• 2 rkl Poppahiemen chilimurskaa
• EI MAITOTUOTTEITA – SYÖ ALLE 30 MIN.
• Oikea Death Burger potkaisee hieman pahemmin…

Urheutta ja taisteluhenkeä Helvetinköökin röpöttelijät hakevat täältä: Iron Maiden: Dance Of Death

Savustettu kassler sähkösavustimessa

Henri Alenin innoittama #somepossu sähkösavustimella

Bacon wrapped Bacon – pekoniin käärittyä possun sisäfilettä

Yksi asia grillaamisessa on kuin tehtaan takuu – pekoniin kääriminen tekee lihalle ihmeitä! Olit sitten savustamassa tai grillaamassa, lähes kaiken voi kääräistä pekoniin. Varsinkin oluttölkki kana saa aivan uutta virtaa, kun se kääritään pekoniin. Pekoni antaa lihalle makua ja estää lihaa kuivumasta tai palamasta. Varsinkin possun sisäfile suhteellisen rasvattomana lihana pysyy erittäin mehukkaana pekoniin käärittynä. Possun grillaaminen paloina ja pekoniin käärittynä on ennen kaikkea helppoa ja lisäksi maku on todella hyvä!

Marinoi pari tuntia ennen grillaamista

• possun sisäfile
• pekonia
• valkosipulia
• tuoretta inkivääriä
• limen mehua
• öljyä
• omenaviinietikkaa
• Worchestershire -kastiketta
• makeaa soijakastiketta
• BBQ maustetta

Ennen marinointia siisti porsaan sisäfile. Fileessä on ohut kalvo (silverskin) joka hieman kypsennystavasta riippuen on hyvä poistaa. Mikäli possun sisäfile menee grilliin kokonaisena tai pelkästään sellaisenaan, kalvo ottaa grillissä kyllä rapeutta. Mikäli käärit possun pekoniin, jää kalvo erittäin sitkeäksi, joten poisto on enemmän, kuin järkevää. Leikkaa fileestä noin neljän sormen paksuisia paloja ja siirrä palat marinointikulhoon. Sormista hieman riippuen tarkoitus on tehdä normaalia isompia paloja, reippaasti pekonia leveämpi. Pilko valkosipuli ja pala inkivääriä ja lisää marinointikulhoon. Purista marinadiin muutaman limen mehut ja sekoita mukaan loputkin nesteet. Sekoita vielä lopuksi mukaan BBQ maustetta ja marinoi pari tuntia. Parin tunnin marinoinnin jälkeen valmistele possun sisäfile grillattavaksi. Kääri sisäfilepalat pekoniin ja kiinnitä pekoni hammastikulla. Anna seistä huoneen lämmössä sillä välin, kun valmistelet grillin.

Pekoniin käärityn possun grillaaminen

Grilliksi valikoitui uskottu, pikkuinen, joskin erittäin ärhäkkä herra nimeltään Smokey Joe. Weber Grill Smokey Joe on siitä hyvä grilli, että se sopii erinomaisesti pienien lihamäärien grillaamiseen. Grilli toimii kuten muutkin pallogrillit eli mahdollistaa grillaamisen epäsuoralla, sekä suoralla lämmöllä. Grillin pienen koon vuoksi Smokey Joe on todella ärhäkkä. Grillausritilä on erittäin lähellä brikettejä ja lihaa saa käännellä hieman ripeämmin, ettei pinta pala. Weber Grills Smokey Joelle suunniteltu, normaalia pienempi piippusytin toimii grillin kokoon nähden kelvollisesti. Normaalikokoinen piippusytin on hieman liian iso, jolloin pienen brikettimäärän sytyttäminen on hieman haastavaa. Smokey Joen oma piippusytytin on halkaisijaltaan hieman pienempi, jolloin briketit syttyy tasaisemmin. Siitä huolimatta se on karvan verran liian pieni. Piippusytytin kannattaa siis ladata jopa hieman yli yläreunan, reippasti kukkuralleen. Kun hiilet hehkuvat ja ovat valkoisen tuhkan peitossa alkaa reseptin paras vaihe – grillaaminen!

Aseta briketit epäsuoralle tulelle. Grillaa lihaa ensin suoralla hiilien päällä ja siirretään lopuksi epäsuoralla, jossa lihanpalat saavat kypsyä rauhassa. Laita lihapalat tasaisesti, sopivilla raolla suoralla tulelle ja sulje kansi. Tässä vaiheessa ilma-aukot suoraan lihojen päälle eli ilma kiertää grillin pohjasta, briketeille tuoden lämpöä ja siitä eteenpäin lihojen läpi ulos ilma-aukosta. Grillaa hetki ja käännä lihanpalat. Ota pintaa jokaiselle puolelle ja kun olet tyytyväinen grillauspintaan, siirrä lihapalat grillin toiselle reunalle, jossa ne kypsytetään valmiiksi. Sulje kansi ja käännä kannen ilmanottoaukot jälleen lihanpalojen päälle ilmavirtauksen vuoksi. No milloin nää on valmiit? Possun grillaaminen ja kypsyttäminen ottaa aikaa noin 20-30 minuuttia. Kun ensin otat pintaa lihoille, huomaat selvästi, että koostumus on selvästi löysä eli liha ei ole vielä kypsää. Huomaat selvästi, kuinka noin 20 minuutin kohdalla liha on selvästi kiinteämpää. Liika kypsyttäminen hieman kuivattaa lihaa, mutta pekoniin kääritty possun sisäfile pysyy erittäin mehukkaana, antaen hieman tasoitusta.

Marinointi ja pekoniin kääriminen tekee ihmeitä lihalle. Ja kun grillauksen ajan pekoni halailee lihaa, on lopputulos todella mehukas ja maku erinomainen! Smokey Joe antaa lihoille napakan savuaromin ilman savustuslastuja, sellainen kun oikein kunnon grillissä pitääkin olla! Lisää makua lihoille voi hakea grillauksen loppuvaiheella sivelemällä hyvällä BBQ kastikkeella. Bacon Wrapped Bacon – pekonia pekonilla! Erittäin helppoa grillattavaa, joka antaa anteeksi grillausajat.

DevilChef Uncut Reblog – Kahlua

DevilChef Uncut Reblogit ovat täsmälleen siinä muodossa, kun niitä vuosien saatossa tehtiin. Nyt kun Kauhukeittiön Pimeä puoli on virallisesti kuopattu, re-postataan sieltä muutamia juttuja täysin alkuperäisessä muodossaan. Osa tarinoista kirvoittaa huutonauruun, toiset taas kiusalliseen myötähäpeään. Suurin osa Kauhukeittiön Pimeän puolen kirjoituksista ei välttämättä kestä enää päivän valoja, joten tästä eteenpäin jatkat täysin omalla vastuulla. Osa näistä sopisi varmasti joutua jo unholaan, mutta muutamat klassikosetit toimivat edelleen.

Kahlua resepti oli mielenkiintoinen testaus muutamalle verkosta löytyvällä versiolle. Kahvilikööri maistuu allekirjoittaneelle liiankin hyvin ja tämä Kahlua resepti on hämmästyttävän lähellä alkuperäistä. Täytyy rehellisesti myöntää, että eroa on todella vaikea erottaa. Varsinkin, kun alkuperäinen Kahlua kahvilikööri ja klooni sekoitetaan valkovenäiseksi. Sokerin määrä on reipas, mutta eikös liköörin kuulukin olla? Kahlua resepti julkaistiin DevilChef -blogissa 14.1.2012.

Budjettiversio vs Original Kahlua sokkotestissä

Aika jännää. Se, miten omat makutottumukset muuttuvat vuosien varrella. Tämän päivän aikana soittolistalla on jumpannut normaalista poljennosta poiketen Kauhukeittiön Retrodisco, joka sopii hyvinkin aiheeseen – likööriin. Tuleepa mieleen reipas 15 vuotta sitten vietetty juhannus, jolloin allekirjoittaneen juomalistaan kuului kaksi koria Perry -päärynäsiideriä. Lämpimänä. Oisko ollut noita aikoja, kun ei tainnut kovinkaan paljoa siidereissä edes valinnanvaraa ollutkaan! Noh – nykyään juomatottumukset on vaihtunut extra dry, punaviini ja viskiosastoihin ja tuota makeaa litkua ei kyllä vapaaehtoisesti osta. Ilmainen onkin sitten eri asia, joka kumoaa tämänkin säännön. Edellistä pohtiessa tulee mieleen toinen äklömakea – banaanilikööriä Kossulla ja Colalla. Makeaa, kuin mikä, kuten tämän postauksen aihe – Kahlua. Olen aina tykännyt kahvilikööreistä. Valkovenäläinen tuplana, vähemmän maitoa – kiitos!

Itse Kahluan kopioimiseen. Muutaman otteeseen netissä tullut törmättyä resepteihin, joista osa on ollut nimellä Kahlua, tai sitten kahvilikööriresepti. Ominaista varmaan kaikille, että kaikista löytyy – yllätys yllätys – helvetisti sokeria! Niin löytyy myös tästäkin kloonista. Ehkä se perimmäinen kysymys ylipäätänsä on, miksi hemmetissä tehdä itse, jos valmiin tuotteen saa Alkosta. Itselle – puhdas mielenkiinto itse makua kohtaan, sekä mahdollisuus tehdä itse. 0,7 plo:a kohden hinta muuten putoaa 11€. Alkoon mars ja mukaan plo alkuperäistä vertailukohtaa, Kahlua kahvilikööriä.

Kahlua resepti

• 1,2 dl sokeria
• 5 tl pikakahvia (Nescafe Original)
• 2,2 dl Agave siirappia (light syrup)
• 1,2 dl kiehuvaa vettä
• 3 dl vodkaa (Finlandia tottakai)
• 1,5 tl vanilja-aromia

En sitten löytänyt mistään maissisiirappia eli taitaa lähinnä olla tuo vaalea Agave. Toinen makuun vaikuttava osa on pikakahvi ja määrä, mutta näillä menee hienosti. Isoon kulhoon sokeria ja perässä pikakahvi (kokeilen itse seuraavalla kerralla 4 tl). Käytännössä toi siirapin määrä on koko 250 ml purkki! Jäi sinne lusikallinen pohjalle. Käädä päälle kiehuva vesi ja sekoita vispilällä, kunnes luulet, että kaikki sokeri ja kahvi on liuennut. Kulho jääkaappiin, sekoittele välillä parin tunnin ajan. Kaavi päältä paksu vaahto ja kaada min. 0,7l pulloon, jonka saat suljettua. Perään vanilja-aromi ja vodkaa. Sheikkaa ja kylmään.

Parin tunnin päästä – väri on hieman vaaleampi, kuin alkuperäisessä, mutta maku ratkaisee. Straightina huomaat pienoisen vivahde eron, mutta valkovenäläisessä et sitäkään! Meni lasit sekaisin, joten tätä voi surutta sanoa klooniksi. Haastan kenet vain sokkotestiin, sillä tämä Kahlua resepti on kuin alkuperäinen!

Pekoniin käärityt chili possurullat

Chili possurullat – possun ulkofileeseen ja vielä pekoniin käärittyä chiliä! Napakka startteri, joka toimii grillattuna, mutta saa erinomaista makua myös uunissa. Chilit rullataan ensin possun ulkofilesiivuihin ja sen jälkeen paketoidaan pekoniin.  Koska chili ei juurikaan ehdi kypsyä uunissa, on tulisuus jonkin verran ärhäkkä. Grillatessa on sama homma. Näin ohuena possun ulkofile ei paljoakan kestä grillaamista ilman kuivumista. Marinadi antaa tokin jonkin verran pelivaraa ja parhaan grillaustuloksen saa epäsuoralla tulella.

Marinadi possurullille

Savustettua naudan rintaa  Texas tyyliin

Savustettua naudan rintaa Central Texas -tyyliin, yksinkertaisella mausteella ja pitkällä savustusajalla. Barbecue tarkoittaa lihan kypsentämistä pitkään ja alhaisella epäsuoralla lämmöllä. Sitkeäkin liha antaa periksi ja mureutuu savun syleilemänä taivaalliseksi herkuksi. Ja mitä enemmän tutustuu savustamisen  maailmaan, sitä enemmän huomaa, että opittavaa on paljon. Varsinkin Texas Barbecue ja sen alueelliset erot lihan käsittelyssä ja kypsentämisessä ovat hämmentävän mielenkiintoisia. Tätä on BBQ parhaimmillaan. Huikeita elämyksiä uuden oppimisen kautta. Ribsien savustaminen on hyvä tie lähteä tutustumaan savustamiseen. Seuraavaksi porsaan lapaa tai kassleria isompana palana savustimeen ja pitkän mureuttamisen jälkeen revittynä sämpylän väliin. Jokainen kuka on savustanut puoli vuorokautta porsaan lapaa, tietää varmasti, mitä tarkoitan. Se liha on vaan aivan jotain taivaallista. Kun possun savustaminen rasvaisena ja helppona savustuslihana on hallussa, tarjoaa naudan rinnan savustaminen lisää haastetta. Let the smoking begin!

Texas Barbecue vie mukanaan

Kauhukeittiön matka Texas Barbecuen makumaailmaan alkaa naudan rinnan savustamisella. Sitkeää lihaa, joka vaatii pitkän mureuttamisajan. Normaalisti Suomessa tätä ruhon osaa käytetään lihakeitoissa, padoissa ja muhennoksissa. Texasin keskiosille on tyypillistä lihan maustaminen kuivamausteella eli dry rubilla, jonka jälkeen lihaa savustetaan pekaani- tai tammipuun savussa. Savustaminen kestää pitkää, koska lihalla saattaa leikkaustatavasta riippuen olla reippaastikin kokoa. Kuivamausteeksi tällä kertaa rouheasti pelkkä mustapippuri ja suola. Best brisket – simple as hell!

Texas style brisket – savustettua naudan rintaa

Ensimmäistä kertaa naudan rintaa käsittelevälle paukahtaa mieleen, miten hemmetissä tämä pitäisi käsitellä. Eipä hätiä. Todennäköisesti pääsemme nauttimaan suomalaisesta ja köyhästä lihanleikkuusta ja käsissä on melkoisen puhdas, ohuen pään (flat) leikkaus. Tälle lihanpalalle ei juuri tarvitse tehdä mitään, poista vain mahdolliset kalvot ja jätä rasva – mikäli sitä on sattunut jäämään. Ohut osa (flat) on tasaisen paksu noin 3-5 cm paksu, kun taas kokonainen naudan rinta sisältää myös paksumman pään (point). Kokonainen naudan rintapala on reippaasti suurempi ja kaipaa hieman trimmaamista. Tästä syystä ohuella (flat) leikkauksella on hyvä aloittaa. Kun seuraavan kerran suunnittelet sunnuntai brunchille savustettua naudan rintaa – pyydä lihamestariltasi kokonainen pala tai paksun pään leikkaus (point). Suurin ero näillä kahdella leikkauksella on lopputulos. Paksun pään leikkaus on rasvaisempi ja marmoroituneempi. Se pysyy savustuksen aikana myös mehukkaampana ja lopputulos on mureampi. Kuivamausteeksi pelkkä mustapippuri ja suola – 50/50 suhteella. Mausta liha joka puolelta ja anna maustua vähintään yön yli. Naudan rinnan savustaminen kestää pitkään, joten ajoita savustamisen aloitus varhaiseen aamuun. Hullua, mutta monet kerrat savustin on mennyt päälle aamuyöllä klo 03:00.

Aloita naudan rinnan savustaminen 100 – 120 asteen lämmössä. Lisää pekaanipuuta savustuspaloina ensimmäiset 2-4 tuntia. Koska liha on melkoisen ohut (flat) huomaat, että sisälämpö nousee yllättävän nopeasti. Se kyllä jämähtää noin 60 asteessa, joten varaa näinkin pienellä (2-3 kg ohut naudan rinta) lihalle savustusaikaa reipas 10 tuntia. Ylläpidä tasaista lämpöä seuraavat 6-9 tuntia, kunnes sisälämpö saavuttaa noin 80 astetta. Liha on täysin kypsää – ja sitkeää, kuin kengän pohja. Kääri liha tässä vaiheessa folioon. Huomaat, että pinta alkaa hieman kuivumaan, joten loppuaika käytetään mureuttamiseen. Folioon kääriminen nopeuttaa lihan mureutumista ja estää liiallisen kuivumisen. folioon käärimisen huono puoli on, että se hieman pehmentää kuorta (bark). Laita liha takaisin savustimeen ja jatka savustamista, kunnes sisälämpö saavuttaa noin 90 astetta tai hieman alle. Voit hieman nostaa savustimen lämpötilaa esim. poistamalla vesiastian, lisäämällä hieman hiiliä ja avaamalla alaventtiileitä.

Anna lihan hetken aikaa vetäytyä ja leikkaa viipaleiksi – poikkisyinkö ne ammattilaiset sanoo? Ohut (flat) naudan rinta leikataan aina samaan suuntaan, alusta loppuun. Mikäli kyseessä on kokonainen naudan rinta, syyt menevät eri suuntiin, suurinpiirtein lihaksien yhtymäkohdassa. Kun saat ohuen pään (flat) siivutettua, käännä lihaa 90 astetta leikkuulaudalla ja siivuta paksumpi pää (point). Ensimmäisenä monella kiinnittyy huomio lihan lähes mustaan pintaan (bark). Se on juuri oikeanlainen! Tuollainen sen kuuluukin olla. Kuori itsessään jo maistuu hyvältä, mutta malta vielä hetki! Seuraavaksi huomaat aivan jäätävän kauniin savustusrenkaan (smoke ring). Liha tuon kuoren (bark) alla edelleen erittäin mehukasta ja todella mureaa. Tämä on niitä hetkiä, kun oma ajatusmaailmani pysähtyy. Mehukasta ja mureaa lihaa, vaikka sitä on savustettu yli 10 tuntia. This is barbecue! Ja se lihan maku. Se vaan on hyvää. Yksinkertainen maustaminen, pitkä savustaminen ja mureuttaminen takaa herkullisen lopputuloksen. Ehkäpä kaikkein vaikeinta savustamisessa onkin odottaminen. Happy grillings!

Villisika hampurilainen – Double Cheese Boarger

Tuplajuusto villisika hampurilainen ei kaipaa yhtään mitään ylimääräistä. Villisian liha on itsessään jo sen verran ryhdikästä, että jätimme sen täysin vaille muita täytteitä. Vain grillaus hiilillä, mausteeksi mustapippuri ja tottakai suolaa. Päällä pari viipaletta cheddarjuustoa ja nippuun! Villisika menee maultaa hieman samaan suuntaan hevosen kanssa, poikkeaa täysin totutusta makumaailmasta ja on jauhettuna erinomainen liha hampurilaiseen. Ehdottomasti kokeilemisen arvoista, mikäli vain mahdollisuus aukeaa. Villisikaa löytyy marketeista, joskin pakastettuna ja Tampereen kauppahallista löytyy tilaustavarana.

Valmistele hampurilaispihvit hyvissä ajoin ennen grillaamista ja anna sisälämmön nousta. Hampurilaispihvin valmistus ei kaipaa mitään ylimääräistä – anna lihan olla pääosassa. Toki maun mukaan mausteita, mutta jätä kananmunat ja korppujauhot pois. Niitä ei vaan tarvita. Toki lihamassaa voi maustaa, mutta varsinkin tämän tuplajuuston kohdalla se ei ole lainkaan tarpeen. Liha on riittävän voimakkaan makuista, jota cheddarjuusto tukee täydellisesti. Kun pihvimassa on riittävän rasvaista, se on saanut rauhassa lämmetä ja grillaat sen oikein – pihvi pysyy kasassa ja maku on mitä parhain!

Kauhukeittiön hampurilaisreseptit

Kauhukeittiön hampurilaisreseptit tarjoaa paljon ideoita, vaikka hampurilaisen valmistus ei mitään rakettitiedettä olekkaan. Hampurilaisen valmistus kannattaa aina aloittaa hampurilaispihvistä. Hyvät täytteet ja grillaa burgerit grillissä! Aito hiiligrilli antaa burgerille aitoa savun makua.

Kauhukeittiön ribs resepti

Kauhukeittiön ribs resepti on hyvinkin yksinkertainen. Mausta BBQ mausteella ja savusta. Koska rakastamme ribsejä lähes yli kaiken, pyhitimme ribseille oman osion BBQ resepteistä. Kuivamaustettu ja ”set it forget it” tyyppinen ribs resepti on kaiketi helpoimmasta päästä valmistaa, mutta ribsien valmistaminen onnistuu hyvin myös uunissakin. Grillatut ribsit saavat grispiä pintaa ja maistuvat erilaisten marinadien ansiosta erinomaisilta. Oli kyseessä mikä tahansa ribs resepti muista aina poistaa ribseistä sitkeä kalvo. Liha mureutuu ja myös maustuu paremmin. Olet varmasti huomannut, että samaiset kalvot poistetaan myös naudan ja possun fileistä. Mistähän syystä? Ribs resepti ja muita grillausreseptejä löydät Kauhukeittiön BBQ resepteistä!

Paras ribs resepti – vai onko sellaista?

Grillaus reseptejä selatessa ainakin allekirjoittaneelle maistuu lähes kaikki ribsit. Oli ribs resepti sitten keitetty versio tai suoraan grillattu – meille maistuu aina! Hyvää BBQ kastiketta tarvittaessa, mutta myös siipikastike sopii ribsien maustamiseen ja ribsien valmsitamiseen erinomaisesti. Ribsit voi myös kietaista pekoniin ja höyryttää mureiksi ja lopuksi viimeistellä grillissä hyvällä grillauskastikkeella.

Brisket BBQ sämpylä savustuksen ylijäämistä

Törmäsin oikein hyvään kysymykseen brisket reseptin yhteydessä – ”Löytyykö vinkkejä kuinka jäykistynyt ja kuivunut brisket saadaan uudestaan herkulliseksi?” Ei äkkiseltään, mutta varsinkin pulled porkin ylijäämät on suhteellisen helppo tuhota ja liha vain paranee hyvän BBQ kastikkeen kanssa. Pulled porkin lihat toimii erittäin jäätävästi BBQ papujen kanssa ja onhan noista jälkeenpäin tuunattu vaikka mitä. Mutta miten sitten naudan rinta? Varsinkin tuon ohuen leikkauksen (flat) kanssa käy helposti niin, että muutaman päivän jääkaappihoidon jälkeen liha ei ole savustuspäivän veroista. Ohut leikkaus kun muutenkin sisältää vähemmän rasvaa ja on hieman kuivempi. Mikäli hommalla on kiire ja mieli tekee hieman rouheaa iltapalaa – tässä yksi hyvä vaihtoehto eli hävitysresepti. Ja tulipahan jälleen kerran itselle todistettua, että hyvä BBQ kastike toimii ketsuppia paremmin moneekin paikkaan. Ainakin nuo viskiversiot!

Löytyykö vinkkejä kuinka jäykistynyt ja kuivunut brisket saadaan uudestaan herkulliseksi?

Lihat hyötykäyttöön ja sämpylää kehiin!

• savustettua naudan rintaa ohuina siivuina
• jalapenoa
• BBQ viskikastiketta
• chilimajoneesia
• sämpylää

Savustettu lihan pala kannattaa säilyttää suljetussa astiassa savustuksen jälkeen. Älä turhaan siivuta valmiiksi, vaan leikkaa käytön mukaan. Siivuta lihanpalasta niin ohuita siivuja, kuin vain mahdollista. Hyvä ja terävä veitsi auttaa kummasti! Hätäisenä ja erittäin kärsimättömänä ihmisenä heitin lihasiivut hetkeksi mikroon ja sitten vain kasaamaan sellainen sämpylä, jota toivoisi löytyvän Subwaysta! Halkaistun sämpylän pohjalle olisi hyvä heittää hieman kostuketta esim. chilimajoneesia. Kasasin itselle kesän rantakuntoa silmällä pitäen hieman kevyemmän version ja jätin majoneesin pois (virhe!). Kasaa pohjalle pino jalapenoja ja päälle reipas kasa ohueksi siivutettua lihaa. Päälle reippaasti BBQ viskikastiketta ja homma pakettiin! En koskaan voita lotossa, mutta seuraava ennustus on täysin varma. Tulevan kevään aikana vastaavan haasteen eteen tullaan useasti eli eiköhän ylijääneille lihoille ala löytymään lisää hyviä hävitysreseptejä!

Hot Wings reseptit

Hot Wings eli tuliset kanansiivet ovat parhaimmillaan friteerattuina, mutta myös grillattuina erittäin maistuvia ellei jopa koukuttavia. Kun päälle heitetään hieman tulinen siipikastike , rinnalle Auradippiä, sekä raikkaita kasviksia – ei startterit juuri muuta kaipaakaan! Hot Wings kanansiivet voi valmistaa myös uunissa, mutta maku ei pääse lähellekään, vaikkakin hyvällä kastikkeella saadaan ihmeitä aikaan. Grillattuja siipiä kannattaa kokeilla marinoida esim. Jack Daniels viskillä tai Jaloviinalla ja kokeilla myös siipien savustamista eri BBQ mausteilla. Broilerin siivet ovat lisäksi erittäin helppoja grillata!

Jaloviina Wingsit hiiligrillissä

Jaloviina sopii erittäin hyvin marinadiksi tai maustamiseen esim. pippurikastikkeessa. Rapea ja mieltä virkistävä juoma toimii hyvin myös broilerin siipien  marinointiin. Maku on omaluonteinen ja lähes yhtä röyhkeä, kuin Jack Daniels viskisiivissä. Jallu Wingsit saavat parhaimman, rapean pinnan grillissä, mutta onnistuu myös mainiosti tavallisessa uunissakin. Broilerin siivet grillissä sopii hyvin muun grillaamisen kylkeen starttereina, mutta kannattaa aina lähteä isommalla satsilla liikenteeseen – Finger lickin good!

Jaloviina marinadi siiville

• tuoreita siipiä
• 1 rkl ruokosokeria
• 2 rkl balsamicoa
• 1 rkl paprikajauhetta
• 1 tl cayannepippuria
• 2 tl Worchestershire -kastiketta
• 1 tl Dijon -sinappia
• valkosipulin kynsiä viipaleina
• 2 kpl limen mehut
• 0,5 dl Jaloviina (yhren tähren)

Kaikkiin siipiresepteihin – siis aivan kaikkiin – suosittelemme maustamattomia siipiä. Olivat ne sitten tuoreita tai sitten esikypsennettyjä pakastesiipiä. Käytä aina maustamattomia. Valmismarinoidut broilerin siivet ovat asiallisesti sanottuna – ei niin hyviä. Se maku vaan jää siipiin, vaikka valmismarinadin pesisi pois. Tuoreita ja maustamattomia siipiä löytyy nykyään suhteellisen hyvin ja siipi-iltaa suunnittelevan kannattaa olla ajoissa liikenteessä ja pyytää omaa lihamestaria tilaamaan siipiä tarvittaessa. Pakastetut ja esikypsennetyt siivet eivät oikein sovellu grillaamiseen, joten jätetään nämä herkut rasvakeittimen armoille.

Sekoita kaikki marinadiainekset siipien kanssa. Siipiä marinoidessa hyvä konsti on marinoida siivet pakastepussissa, jolloin siivet marinoituvat tasaisesti. Marinoi 2-3 tuntia, leikkaa pussin yhteen kulmaan reikä ja valuta marinadit pois. Parhaimmat siivet grillissä syntyvät epäsuoralla tulella. Grillausritilän alle kannattaa laittaa tiputusastia, koska siivet ovat melkoisen rasvaisia ja näin grillin siivoaminen helpottuu kummasti.  Grillataan ensin suoralla tulella 3-6 min per puoli ja siirrä siivet lopuksi keskellä tiputusastian päälle n. 10 minuutiksi. Seuraksi sinihomejuustodippiä, selleriä ja porkkanaa.

Karamellisoitu pekoni – Naga Bacon Candy

Jenkkien grillausvideoilta jo muutamia vuosia sitten bongattu idea pääsi vihdoin pieneen liekitykseen myös Kauhukeittiössä. Aikaisemmin savustimme kokonaisen nipullisen pekonia grillissä, joka osoittautui erinomaiseksi hampurilaisen täytteeksi ja lisukkeeksi. Kun ensimmäisen kerran näin Bacon Candy reseptin, kävi heti mielessä pieni virittäminen savustetulla nagajauheella. Tavallisesta kaupan pekonista tehtynä resepti jää hieman räpellyksen oloiseksi, joten pyydä seuravan kerran lihamestariasi ajamaan possun kyljestä hieman paksumpaa siivua ja kokeile reseptin savustamista.

Pig Candy – BBQ & Naga versiot

• pekonia
• ruokosokeria
• siirappia
• BBQ maustetta / nagajauhetta

Itse reseptihän on todella yksinkertainan – lopputulos makea ja rasvaisen jämäkkä pekoniherkku. Levitä paketillinen pekonia paistopellille – leivinpaperi on ihan ehdoton! Sipaise jokaiseen pekoniin hieman siirappia ja sirottele tahmeaan pintaan hieman sokeria. HAH! Taitaa toimia ilmankin sokeria, mutta lisätään nyt makeutta ihan varmuuden vuoksi! Pelkkä pekonikin on erittäin maistuvaa, mutta BBQ mausteen sirottaminen pintaan ennen paistamista tekee ihmeitä maulle. Mikäli kaipaat pekonille hieman potkua sirottele pintaan BBQ mausteen sijaan savustettua nagajauhetta. Paista keskitasolla 180 asteessa 15-20 minuuttia, kunnes pinta on ottanut reippaasti väriä. Jostain syystä nuo nagaversiot olivat lähes mustia 15 minuutin jälkeen, kun taas rinnalle muhineet blankkoversiot olisivat kestäneet vielä hetken aikaa löylyä. Anna hetken jäähtyä ja nosta talouspaperilla kuivumaan. Menee sellaisenaan snacksinä tai burgerin väliin!

Texas Pete kanansiivet uunissa

Hot Wings eli tuliset broilerin siivet maistuvalla dipillä, sekä raikkailla rehuilla! Texas Pete kanansiivet ovat aivan parasta sormiruokaa starttereina, mutta siipifanaatikoille näitä putoaa useampi kerralla kokonaisena ateriana. Normaalisti wingsit valmistetaan rasvakeittimellä, jolloin niihin saadaan oma makunsa, sekä rapea pinta. Friteerauksen jälkeen päälle kaadetaan siipikastike, pyöräytetään hieman ja tarjolle hyvän dipin ja kasvisten kanssa. Mutta miten saada siivet uunissa maistuviksi ja rapeiksi? Siten, että niitä ei edes tarvitse pelastaa hyvällä siipikastikkeella?

Älä osta valmismarinoituja siipiä. Valmismarinadi pilaa lihan, kuin lihan, eikä makua korjaa edes hyvä siipikastike!

Ensimmäinen askel kohti parempia uunisiipiä on itse broilerin siivet – älä osta valmismarinoituja. Se maku ei vaan lähde niistä pesemällä tai peittämällä siipikastikkeella. Valmismarinadin maku jää väkisinkin sinne lihaan outona sivumakuna ja sen kyllä huomaa sieltä. Valmismarinadi pilaa lihan, kuin lihan! Tuoreita siipiä ja nimenomaan maustamattomia. Siipiä löytyy nykyään todella hyvin jopa markettien lihatiskeiltä. Jos ei ole tiskissä, pyydä lihamestaria tilaamaan. Ja suosi sellaista lihamestaria, joka hoitaa siipiä tiskiin, sitten vaikka tilauksesta. Ajan mittaan tilaukseen saa paljon muutakin eli lisää vuorovaikutusta ja jätetään ne liekkisiivet sinne muiden vakuumipakkausten viereen!

Hot Wings siivet BBQ mausteella

• maustamattomia ja tuoreita siipiä
• BBQ maustetta & öljyä
• Texas Pete siipikastike
• porkkana & selleri
• dippi

Laita siivet kulhoon ja kaada hieman oliiviöljyä pintaan. Sirottele ja sekoita siiville BBQ maustetta, hiero tasaisesti ja anna hetken maustua. Kuten muutkin lihat ennen kypsentämistä, nosta siivet ennen paistamista hieman lämpenemään. Levitä siivet tasaisesti matalaan uunivuokaan ja paista siivet uunissa 220 asteessa 20 minuuttia. Poista uunista, poimi siivet toiseen kulhoon ja kaada päälle Texas Pete kastike (original Hot Sauce). Levitä broilerin siivet uudelleen matalaan uunivuokaan, mutta käytä uutta vuokaa tai poista vanhasta ensin pohjalla lilluva rasva. Laita siivet takaisin uuniin ja anna kypsyä vielä noin 15 minuuttia. Tätä pidempi paistoaika alkaa kuivattamaan siipiä. Poimi siivet tarjolle ja pirskota päälle vielä hieman Texas Pete siipikastiketta. Alkuperäinen Texas Pete kastike on suhteellisen mieto, joten tähän reseptiin emme laimentaneet kastiketta voilla tai margariinilla. Rinnalle porkkatankoja ja selleriä, sekä hyvää dippiä!

Texas Pete Auradippi kanansiiville

Röyhkeä Texas Pete Auradippi wingseille! Vaikka Texas Pete kastike onkin laajemmin tunnettu siipikastikeiden ikonina, sopii se erinomaisesti myös grillaamiseen ja marinointiin. Rapeat kanansiivet hyvällä siipikastikkeella toimivat takuuvarmoina starttereina, kuin myös isompaankin nälkään! Alkuperäinen Texas Pete kastike on suhteellisen mieto, jota osa tykkää hieman laimentaa voilla tai margariinilla ennen kaatamista siipien päälle. Alkuperäisestä kastikkeesta on tätä nykyä saatavilla myös tulisempi versio, sekä pari muutakin variaatiota, joista makean savuisesta Fiery Sweet kastikkeesta syntyy todella raamikas dippi kanansiiville ja muuhunkin  grillaukseen.

Hot Wings Texas Pete Auradippi

• 1/2 prk smetanaa
• 1 prk kermaviiliä
• Texas Pete Fiery Sweet kastiketta
• Aurajuustomurua

Texas Pete Auradippi tuo siipiateriaan hieman twistiä perinteisen Auradipin sijaan. Käytännössä kyseessä on helppo ja nopea tuunaus, jossa sekoitat muutaman ruokalusikallisen siipikastiketta dipin joukkoon. Toimii niin Auramurun kanssa, kuin pelkkään smetanaan tai kermaviiliin sekoitettuna.  Auramuruun sekoitettuna dippi on sen verran ryhdikäs, että jo pelkkää dippiä tekee mieli lusikoida sellaisenaan. Vahvuutta kannattaa kokeilla rohkeasti – lisäät vain enemmän kastiketta ja maistat voimakkuutta. Peten siipikastikkeessa on jonkin verran etikkaa, joten dippi saa raikkautta suoraan kastikkeesta. Kastikkeessa on hyvä savunmaku ja se on nimensä mukaisesti makea. Erinomainen dippi kanansiiville pienellä BBQ twistillä. Toimii friteerattujen, uunissa paistettujen tai grillattujen siipien kanssa. Ja se dipin maku vain paranee hetken jääkaappihoidon jälkeen! Dippi sopii erinmaisesti kaikkeen grillaukseen, joten rohkeasti kokeilemaan!

Vinkkeä onnistuneille uunisiiville

Legenda nimeltä Texas Pete

Texas Peten legendaarinen siipikastike on useamlle meistä tuttu, mutta mistä kastike alkujaan on peräisin? Texas Peten tarina alkaa jo vuodesta 1929, jolloin T.W. Garner osti säästöillään pienen ravintolan, jonka mukana tuli myös salainen kastikeresepti. Itse ravintola ei pysynyt pystyssä, mutta kastikeresepti jäi henkiin, jota Garnerin perhe alkoi valmistaa ja kehittää omassa keittiössään. Kastike saavutti nopeasti suuren suosion ja toiminta laajeni – kastikkeita syntyi lukuisia erilaisia. Tänä päivänä Texas Peten kastikkeet ovat USA:n myydyimpiä ja moninkertaisesti palkittuja suosikkikastikkeita. Myös Suomen siipiravintolat luottavat Texas Peten makuun. Osa siipiravintoloista on kehitellyt myös omiakin makuja ja kastikkeita, mutta valtaosassa Hot Wings kastike sekoitetaan asiakkaan haluamalle vahvuudella Texas Pete kastikkeesta. Texas Pete kastike toimii erinomaisena pohjana, mikäli haluat hieman virittää kastiketta, vaikka siipikastike on erittäin toimivaa jo sellaisenaan! Texas Pete sopii myös erinomaisesti marinointiin, jota kannattaa kokeilla rohkeasti!

Valmista itse aito Texas Pete siipikastike

Hikkorilla savustettuja siipiä sähkösavustimella

Siivet saavat Hikkorista erittäin syvän ja ryhdikkään savuaromin, johon sopivan tulinen siipikastike jättää oman kädenjälkensä! Osa kuopattua DevilChef -blogia lukenut muistanee parinvuoden takaiset pohdinnat, miten sähkösavustimella onnistuisi savustamaan ribsejä. Sen verran kovalla lämmöt paukkaa, että Low & Slow savustaminen ilman lisäosia tai pientä virittämistä pitää unohtaa heti kättelyssä. Broilerin siivet sen sijaan onnistuvat aivan loistavasti! Lisäksi siivet ovat sen verran rasvaisia, että kuivumistakaan ei tarvitse pahemmin pelätä.

Ennen savustamisen aloittamista tarkista, että oma vuokasi mahtuu savustimeen. Muurikan sähkösavustimia on kahta kokoa, joista 1200W on hieman isompi ja normaalikokoinen uunivuoka mahtuu pituussuunnassa, mutta leveys saattaa ahdistaa. Mausta siivet reippaasti ennen savustamista öljyllä ja BBQ mausteella. Kanansiivet maistuvat toki ilmankin, pelkällä siipikastikkeella, mutta BBQ maustaminen antaa hyvää särmää tilanteessa, kuin tilanteessa. Älä osta valmismarinoituja siipiä – ei edes siinäkään tapauksessa, että pesisit marinadit pois. Ne liekkisiivet ovat jo maultaan pilalla eli osta maustamattomia ja tuoreita siipiä!

Hyvä siipikastike ja kunnolla Hikkorin savua

Savustimen purupellille Hikkoripuuta savustuspelletteinä ja savustin tulille. Kun savua muodostuu ja siivet ovat ehtineet maustua, sekä hetken lämmetä –  lykkää siivet matalassa uunivuoassa savustimeen. Kansi kiinni ja ajastimeen 20 minuuttia. Ei se nyt niin tarkkaa ole, mutta seuraava ohje toimii erittäin hyvin! Kun savustaminen on kestänyt 20 minuuttia, poista vuoka savustimesta ja poimi siivet kulhoon. Kaada päälle Texas Pete siipikastike ja sekoita kunnolla. Kaada siivet uuteen puhtaaseen vuokaan tai poista toisesta pohjalla lilluva rasva. Laita siivet takaisin savustimeen ja savusta vielä ainakin 25-35 minuuttia, kunnes pinta ottaa mukavasti väriä. Jos siivet ottaa ulos liian aikaisin, saattaa pinta ja varsinkin nahka jäädä liian pehmeäksi. Kanansiivet ovat melko rasvaisia, joten kestävät kuivumatta hyvinkin melkein tunnin savustamisen. Kasaa savustetut siivet tarjolle, kylkeen Hot Wings vakiolisukkeet eli Auradippi ja rehut. Tuunasimme Texas Peten makeasta Fiery Sweet kastikkeesta hieman röyhkeämmän dipin, johon kannattaa tutustua! Tuoksu ja maku on reippaan savuinen. Hikkori puskee selkeästi läpi ja maku on erinomainen!

Sticky fingers – Texas Pete Fiery Sweet

Sticky Finger Wings eli tahmeat kanansiivet syntyvät, kuten muutkin Hot Wings siivet, mutta käytettävässä kastikkeessa on mukana myös sokeria, joka varsinkin hetken lämmettyään tekee pinnasta erittäin tahmean. Jenkeissä onkin tähän erittäin osuva sanonta: ”The messier, the better”! Sanonta pitää erittäin hyvin paikkaansa. Tahmeat siivet maistuvat aivan erilaisille, mitä normaalisti on tottunut nauttimaan siipiravintoloissa. Tahmatassuja saa helposti aikaiseksi BBQ kastikkeella, mutta Texas Peteltä löytyy siiville tarkoitettu, erinomainen Fiery Sweet siipikastike. Koska kastike sisältää sokeria, kannattaa paistamisen loppuvaiheessa tarkkailla siipien pintaa, ettei kastike pala, koska muutoin maku muuttuu kitkeräksi. Pienet palovammat toki kuuluvat BBQ henkeen, koska sieltä tulee myös rapeutta ja varsinkin grillattujen siipien valmistuksessa hittiä saattaa tulla helpostikin. Kastike sopii yhtälailla friteeratuille siiville, kuin grillatuillekin. Nämä tahmeat siivet valmistettiin uunissa, odotellen kesän grillikautta!

Texas Pete Fiery Wings

Fiery Sweet antaa siiville sen verran makua, että voit suoraan laittaa maustamattomat siivet matalaan uunivuokaan. Tällä kertaa ei juuri ole tarvetta maustamiseen, vaan annetaan kastikkeen hoitaa homma paistamisen loppuvaiheessa. Uuniin 220 astetta ja siivet lauteilla. Nappaa siivet uunista 25 – 30 minuutin jälkeen ja jälleen kerran – poimi siivet kulhoon ja kaada päälle reippaasti Texas Peten makeaa Fiery Wings siipikastiketta. Sekoita hyvin ja kaada siivet uuteen ja puhtaaseen vuokaan. Voit käyttää myös edellistäkin vuokaa, mutta poista ensin pohjalla lilluva rasva. Laita siivet takaisin uuniin noin 15 minuutiksi. Tarkkaile siipiä varsinkin 10 minuutin jälkeen, ettei pinta pala. Jonkin verran makea kastike palaa kiinni vuokaan, mutta tärkeintä on kanansiipien pinta – siipikastike sisältää sokeria, joten se saattaa helpostikin palaa. Vahtaa siis siipiä, kuin hullu puuroa. Poista valmiit siivet uunista, kasaa tarjolle ja kaada päälle vielä hieman makeaa kastiketta. Kylkeen  jotain raikasta, sekä asiaan kuuluva erittäin röyhkeä Auradippi, johon on sekoitettu samaa kastiketta. Siivet ovat reippaan tahmeita, sekä myös erittäin maistuvia. Joka kerta, kun teen siipiä mietin, että tulikohan näitä liikaa. Hetken päästä ihmettelen kuitenkin, miksi ihmeessä en taaskaan tehnyt enempää! Nämä siivet ovat todella tahmeita allekirjoittavat täydellisesti seuraavan lauseen:

 Finger lickin’ good – sticky fingers!